Kuva: Julia Fabritius
Mun yrittäjyystarina alkoi vuodelta 2016, pidimme harrastuksena peliverkkokauppaa veljeni ja hyvän ystäväni kanssa.
Kenelläkään ei ollut mitään käryä, miten bisnes toimii. Meillä oli vain halu toteuttaa jotain projektia yhdessä.
Pyöritettiin peliverkkokauppaa muutama kuukausi, mutta pienen onnettomuuden seurauksena verkkokauppa lakkasi toimimasta.
Mietittiin yhdessä, mitä muuta me voitaisiin kokeilla. Lopputuloksena päätimme pitää diskon alakoululaisille. Tähän projektiin lähti meidän muitakin kavereita mukaan.
Kysyttiin Varkauden melkein kaikilta Varkauden alakouluilta, voitaisiinko tulla järjestämään heidän koululleen disko, yksi suostui. Disko oli menestys, 130 koululaista saapui paikalle.
Onnistumisen myötä pohdimme, voisimmeko järjestää Varkaudessa yleisen diskon, johon voi tulla oppilaita mistä tahansa alakoulusta. Järjestimme samaan syssyyn tällaisen diskon, mutta tänne saapuikin vain n. 20 koululaista. Toinen disko ei ollutkaan niin suksee, persnettoahan siitä tuli, vaikka kuvittelimme että meillä olisi talo täynnä koululaisia. Tämä opetti minulle heti kättelyssä, että yrittäminen vaatii riskinottoa. Olenkin aina sanonut, että “yrittäminen on kuin naisen iskemistä, välillä tulee ylämäkiä, välillä alamäkiä, mutta kun hommat saa balanssiin, alkaa juttu rullaamaan”.
Seuraavana kesänä perustin 15-vuotiaana ensimmäisen yritykseni, toiminimi Lizardicin. Tein alussa verkkosivuja, it-tukea, jälleenmyyntiä, verkkokauppaa ja tapahtumia.
Kokeilin vähän kaikennäköistä, millaisia palveluita minun olisi mukava tuottaa, ja siitä avautuikin minulle monenlaisia polkuja ja asiakassuhteita.
Jossain vaiheessa heräsi ajatus, että osakeyhtiöhän se olisi mukava perustaa, ja alkaa kokeilemaan bisnestä enemmänkin.
Perustin Hopia Groupin yhdessä veljeni Tuomaksen kanssa. Olin ammattikouluaikanani työharjoittelussa Hopia Groupilla, ja koitin testailla, millaista yrittäjyys olisi kokopäiväisesti. Mielenkiintoiselta se vaikutti, mutta siinä on tietysti omat haasteensa.
Kävin armeijan, ja palasin Varkauteen ja työskentelen nykypäivänä täysipäiväisenä yrittäjänä.
Nykypäivänä hoidan Hopia Groupia sen minkä ehdin muilta hommilta. Tuomas puolestaan työskentelee rahdin parissa.
Ai miksi osakeyhtiön nimi on Hopia Group? – Aina pitää olla katse eteenpäin tulevaisuuteen. 😉
Viimeisimmät kommentit